Ääni palailee, palatkoon blogikin

Uh. Ei ollut tarkoitus pitää yli kahden kuukauden blogitaukoa. Sitten syksy vei kammoflunssineen ja dediksineen mennessään. Olen siis kirjoittanut kyllä kiivaasti, joskaan en blogia. Väitöskirjaa ja lehtijuttuja senkin edestä. Pian ilmestyy niin & näin -lehden vuoden viimeinen numero, jonka osana minun ja Niilo Rinteen toimittama muisti-teemapaketti, jota aloimme ideoida jo maaliskuussa. Siinäkin on ollut oma hommansa, mukava saada se ulos maailmaan.

On myös tuntunut pinnalliselta pitää gyldyyriblogia, kun päivän- ja maailmanpolitiikka puhuttaa ja koskettaa enemmän kuin aikoihin. Aika paljon henkistä energiaa on mennyt sen seuraamiseen. Siinä joku elokuva-arvio sinne tai tänne tuntuu aika köykäiseltä. Kävin muuten Pariisissakin lokakuussa, muutama viikko ennen terroristi-iskua. Enimmäkseen kuitenkin viruin kipeänä ja yskin keuhkojani pellolle.

”Mitä aikaa on tämä / jolloin puhe puista on melkein rikos / koska siinä vaietaan niin monista rikoksista”, kyseli Kristiina Halkolakin muinoin Bert Brechtin sanoin.

Siksi Finlandia-voittaja Laura Lindstedtin palkintopuhe tuntui valonpilkahdukselta synkässä sivistysvastaisessa henkisessä maisemassa. Ei saa vaipua toivottomuuteen ja luovuttaa. Oneironia aloin lukea viime viikolla, sekin on maukas.

Mitä vielä poimisin kuluneen parin kuukauden henkisistä elämyksistä, joita on onneksi kaiken räkäisyyden ja puurtamisen lomassa ollut? Ehkä Jafar Panahin Taxi Teheranin (2015), jonka näin R&A:ssa ja joka on nyt normilevityksessä.

Yllätyin elokuvasta positiivisesti vaikka olinkin kuullut siitä kehuja. Taksikuski on Panahi itse, omana itsenään. Ratin takaa hän käy melkomoisesti leppoisampaa taistelua saastaa vastaan kuin newyorkilainen shoföörikollegansa Travis Bickle. Vastuksista ei silti ole puutetta, siksi elokuvantekijä ajaakin taksia. Panahihan on ollut kotiarestissa jo vuosia. Toden ja todellisuuden kuvaamista sääteleviä ristiriitaisia ja mahdottomia määräyksiä ihmettelee elokuvassa topakka Hana-tyttö.

Metaelokuvallinen puoli elokuvassa on nokkela, kuinkas muuten, mutta mustan huumorin ja humaanin otteen höystämänä. Tässä suhteessa Taxi Teheran toi mieleen Sodankylässä pari vuotta sitten nähdyn, tšadilaisen Mahamat-Saleh Harounin dokumentaarisuutta ja fiktiivisyyttä hämmentävän elokuvan Bye Bye Africa (1999). Kirjoitin siitä niikkäriin (3/14) seuraavasti:

”Haroun esittää itseään länsimaistuneena ohjaajana, joka kohtaa kotiseudulle jääneiden syytökset: kylän oma poika tekee taidetta valkoisille, ei tšadilaisille. Keskiafrikkalaisessa kontekstissa taiteellinen itsereflektio on konkreettisempi valinta kuin turvallisen abstrakteissa sfääreissä loikoilevassa eurooppalaisessa elokuvassa. Meta on valkoisen miehen luksusta. Tšadissa taiteen seuraukset voivat sekoittua paljon raadollisemmin osaksi todellisuutta: AIDS-potilaan (fiktiivinen) rooli osoittautuu fataaliksi taakaksi maineensa menettävälle näyttelijättärelle, eivätkä paikalliset luota heidän sielujaan kameraansa pyydystävään Harouniin.”

Myös Panahin elokuvan rinnalla Jean-Luc Godardin kieltä ja representaatiota vatvovat metaprobleemit tuntuvat ensimmäisen maailman ongelmilta.

Taxi Teheran todentaa (pakon edessä?) myös 2010-luvun mantraa, jonka mukaan elokuvia voi tehdä kuka vain vaikka kännykkäkamerallaan. Miljöö on suljettu – taksi – eikä sen ulkopuolelle juuri mennä. Elokuvallisuuden visuaalinen vautsivau saa väistyä tarinoiden ja ihmiskohtaloiden tieltä. Elokuva on enemmän todistus- kuin ilmaisuväline – vai onko, elokuva kun etualaistaa kuitenkin niin näkyvästi oman rakentuneisuutensa ehtoja? Teos on lopulta eniten poliittinen performanssi, mutta sellaisena mainio.

Suomalaisen levittäjän vanha tunnuslause ”Kohti parempaa maailmaa” elokuvan lopussa tuntui koskettavammalta kuin koskaan ennen. Vielä ei taideta olla perillä. Pääsisikö sinne taksikyydillä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s