Joulun 12 + 12 kirjaa: #13 Kaikki naiset näkevät unia

”Hyvä luoja, jos hän olisi ehtinyt vetää sen hauen esiin. Hän näki itsensä taas hauki kädessä, näki kasvonsa, näki itsensä seisomassa eteisen ovella kasvot nöyrinä, hauki kädessä. Ja sitten hän olisi tullut hauen kanssa keittiöön ja alkanut sitä siivota, halkaissut tylsällä puukolla vatsan, vetänyt veriset suolet esiin ja kidukset – ja suomut. Suomuja olisi lennellyt ympäriinsä, kun hän olisi tylsällä puukolla kaapinut niitä.”

20151203_150325~2

Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia (1960) on puuttuva lenkki Madame Bovaryn ja Riikka Pulkkisen Tottan välillä: kaikki teokset ovat pikkuporvaridraamoja, joissa pienet ihmiset elävät mundaaneja intohimojaan todeksi ja haaveilevat jostain arkitodellisuutta ylevämmästä. Kaikki teokset ovat myös hyvin materialistisia, kulutustottumukset ovat osa naiseusperformanssia.

Vartion ja Flaubertin suhde antisankarittariinsa on tietenkin huomattavasti vähemmän romanttinen kuin Pulkkisen romaanissa. Vartio kuvaa Helsingin modernissa itäisessä keskiluokkaisessa lähiössä asuvan rouva Pyyn pyrintöjä vähintään yhtä häijysti kuin Flaubert Emman mielijohteita. Rouva Pyy on olevinaan ja tietenkin huolehtii samalla, mitä muut rouvat hänestä ajattelevat. Pikkusieluisuus herättää lukijassa myötähäpeää, mutta samalla tekee rouva Pyystä niin satuttavan tunnistettavan hahmon.

Kuten reipashenkiseen ja viileään sodanjälkeiseen modernismiin sopii, rouva Pyyn uskottomuusseikkailu ei pääty melodramaattiseen itsemurhaan, vaan alussa kuvattuun pöhkön arkiseen haukiepisodiin. Boheemi miesystävä ei edes huomaa, kun rouva Pyy ottaa hatkat. Vaan olisipa ollut kiusallista, jos olisi paljastunut, että nainen oli tuonut lounaskalan tullessaan. Tällaisia yksityiskohtia risteilee inehmon mielessä elämän ratkaisevina hetkinä luultavasti todennäköisemmin kuin mitään myrskyistä ja ylevää.

Vartion romaanilla on myös ehdoton kulttuurihistoriallinen arvo 1950- ja 1960-luvun asumis- ja sisustusmieltymysten kuvaajana. Rouva Pyy todennäköisimmin seuraa tarkasti Kaunis koti -lehteä. Samoin kuin Emma Bovary, hän joutuu huomaamaan, että ihailtu ja tavoiteltu elämäntyyli ja sen kulissit vaativat hintansa, johon harvalla on pidemmän päälle varaa. Rahahuolet ja niistä juoruilu kuten myös erääntyvät vekselit ovat teosta hallitsevia motiiveja. Loppuvuoden 2015 ”kirjallisuuskeskusteluissa” läkähtynyttä sielua ravitsee myös riemastuttavan ajattomat äänenpainot kirjallisuuden rahoituksesta. Näin tuttuja latuja kulkee keskustelu rouva Pyyn salongissa:

”- Minä vain puhun mitä olen kuullut tietävämpien puhuvan, jatkoi rouva Viita. Ja hän alkoi kertoa, että hän oli äskettäin ollut eräillä kutsuilla ja siellä oli ollut asioista perillä olevia henkilöitä ja nämä olivat puhuneet siitä, miten esimerkiksi kirjailijat saavat nykyään apurahoja. Oli poimittu esiin kuusi nuoremman polven kirjailijanimeä, oikein laskettu kynän kanssa, kuinka paljon he keskimäärin olivat kahden vuoden aikana saaneet puhdasta rahaa. Tietysti oli hyvä että nuoria tuetaan, mutta oliko varmaa, tuleeko niistä kaikista sitten mitään. Eikä hän tässä puhunut siksi, että eräs hänen sukulaisensa oli naimisissa kirjailijan kanssa, kyllä sukulaisetkin ihmettelevät niitä rahoja, joita sille annetaan. Kun avaa lehden, niin aina on samaa kaartia, kymmenkunta nimeä rahalistalla. Ei ole taiteilijalle hyväksi että heti alkuun pääsee sillä tavoin rahan makuun… kutsuilla oli ollut myös eräs vanhemman polven kirjailija ja tämä oli kertonut siitä, miten hän oli saanut tulla toimeen uransa alussa. Kyllä tässä maassa on ennenkin kirjoitettu kirjoja vaikkei ole ollut apurahoja.

-Aleksis Kivi oli sentään monta kertaa suurempi kirjailija kuin kukaan, eikä se saanut mitään, ja kirjoitti silti kaikki ne kirjansa, sanoi rouva Viita.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s